KESKUSTELEMINEN AINEISTOJEN KANSSA
Aineistoessee koostuu omista tiedoistasi, kokemuksistasi, näkemyksistäsi, päätelmistäsi ja keskustelusta valitsemiesi aineistojen kanssa.
Tämä tarkoittaa sitä, että käytät aineistoa oman pohdintasi tai omien näkemystesi tukena. Sinulla on omaa tietoa asiasta tai näkemys asiasta, jonka tuot esille. Kun huomaat, että aineistossa mainittu henkilö (kirjoittaja tai haastateltu) ajattelee asiasta samoin, viittaat häneen ja kerrot omin sanoin hänen näkemyksensä. Tietenkin hänellä voi olla myös erilainen näkemys, minkä tuot esille. Joskus voit ottaa suoran lainauksen häneltä.
Toisaalta keskustelu tarkoittaa myös sitä, että voit käyttää aineistosta esille nostamiasi asioita ikään kuin oman pohdintasi lähtökohtana: kerrot, mitä aineistossa sanotaan (kuka sanoo tai toteaa, väittää) ja jatkat omalla pohdinnallasi tai kommentillasi.
Esseessä vuorottelevat omat pohdintasi ja aineistosta esille nostamasi asiat. Omaa sanottavaa pitäisi kuitenkin olla enemmän kuin aineistojen selostamista.
Kun otat jonkin aineiston ensimmäistä kertaa esille, viittaat siihen perusteellisesti: kirjoittajan nimi, tekstin tekstilaji, otsikko, julkaisupaikka ja -aika, ensimmäisellä kerralla myös aihe. Myöhemmin voit viitata kevyemmin, esim. kirjoittajan tai sanojan sukunimellä. Älä kuitenkaan viittaa pelkällä etunimellä, jos sukunimi on mainittu. Tee viittaukset preesensissä. Tässä on esimerkkejä myöhemmistä, kevyemmistä viittauksista: Sarah Laukkanen kirjoittaa--/Katja Nordlund väittää--/ Marika Anttosen artikkelissa haastateltu Suomen kieltenopettajain liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna sanoo- -.
Vaihtele välillä viittaustapoja: älä kirjoita peräkkäisiä viittauksia samoilla verbeillä, esim. ”Kirjoittaja toteaa --. Kirjoittaja toteaa--.” koska silloin toisto on häiritsevää. Välillä voit käyttää mukaan-ilmaisua: Anu Sajavaaran mukaan kielten opiskeluun pitää panostaa enemmän--.
Jos otat suoran lainauksen, muista välimerkkien järjestys. Katso esimerkit oppikirjasta 372-374. Essee ei kuitenkaan voi olla sitaattikokoelma. On parempi selostaa omin sanoin, mitä aineistossa on sanottu.
Älä käytä aineistosta ilmaisua ”aineisto” vaan käytä täsmällistä tekstilajinimitystä: artikkeli, mielipidekirjoitus, kolumni, haastattelu - sen mukaan, mitä lajia teksti edustaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.