Aloitus, lopetus ja otsikointi

Olen lisännyt aineistoesseekansioon ohjeet esseen aloittamisesta, otsikoimisesta ja lopettamisesta. Tiedosto on nimellä "Aloitus, otsikointi, lopetus". Samat asiat ovat tässä blogissa alla. Käymme ne läpi maanantain etätunnilla.


AINEISTOESSEEN ALOITUSTAPOJA, OTSIKOINTEJA JA LOPETUKSIA

Särmä-oppikirjassa kerrotaan aloitustavoista s. 346

Voit aloittaa aineistoesseen esimerkiksi valitsemaasi aiheeseen liittyvällä omalla kokemuksella, esimerkillä, tilanteella, kuvauksella, väitteellä. Aloituskappaleessa sinun ei vielä välttämättä tarvitse liittää pohdintaasi aineistoon, mutta sitten kun siirryt ensimmäiseen aineistoon (tai aineistoihin), tee siirtymästä luonteva.

Esimerkkejä aiheesta lukeminen (esimerkit eivät siis ole kieliaiheista, mutta saat malleja)

1. Aiheesta Lukutaitoa tarvitaan  ”oma aloitus”(aloituskappaleessa kirjoittaja kertoo valitsemaansa aiheeseen liittyviä tietoja. Toisessa kappaleessa hän sitoo pohdinnan aineistoon. Huomaa perusteellinen viittaus. Selvyyden vuoksi se on merkitty esimerkissä punaisella.)

Jokainen suomalainen osaa varmasti lukea, mutta pelkkä mekaaninen lukutaito ei riitä nyky-yhteiskunnassa. Luettu pitää myös ymmärtää ja sitä pitää osata soveltaa. Sitä paitsi lukeminen tarkoittaa nykyään kaikenlaisten tekstien, ei pelkästään painettujen tekstien lukemisen osaamista. Nyt monissa tutkimuksissa onkin havaittu, että hyvinä lukijoina pidettyjen suomalaisten lukutaito ei riitäkään kaikkeen.

Erityisesti ollaan huolissaan nuorten lukutaidon ja lukemishalukkuuden puutteista. Yleisradion ohjelmasarjan Kulttuuriykkönen osassa “Vuonna 2012 luokan kaikille lapsille ilmestyi kännykkä käteen - nyt lukutaidottomuus haittaa 370 000 suomalaisen arkea" (yle.fi 14.3.2019) pohditaan suomalaisten lukutaidon tilaa. Juontaja Jakke Holvas on haastatellut ohjelmaan äidinkielen opettajain liitosta Anne Helttusta, Lukukeskuksesta Ilmi Villacísia sekä EK:sta Mirja Hannulaa.(tämän jälkeen tulisi ohjelmassa esitettyjä tietoja)


2. Aiheesta Roolimallit auttavat  ”oma aloitus” (tässä kirjoittaja aloittaa omalla kokemuksella, jota jatkaa vielä toisessa kappaleessa ja sitten alkaa käyttää ensimmäistä aineistoaan)

Opin lukemaan jo ennen alakoulun alkamista. Kuljetin sinikantista aapista mukanani joka paikkaan ja luin sen kertomuksia. Myöhemmin, kouluikäisenä, olin kotipaikkakuntani sivukirjaston vakituinen asiakas. Kotini oli köyhä työläiskoti, joten meillä ei ollut varaa ostaa omaksi kaunokirjallisuutta. Kirjastossa kahlasin läpi nuortenkirjahyllyt. Suosikkejani olivat ensin tyttökirjasarjat ja myöhemmin murrosikäisenä ylitunteelliset rakkausromaanit.

Lukemisen mallin sain omalta äidiltäni. Minua ei moitittu nenä kirjassa kiinni istumisesta. Uskon siihen, että roolimalleilla on vaikutusta. Aiheesta kirjoittaa toimittaja Hanna Terävä artikkelissaan "Isä! Ota kirja käteesi, niin poikasikin innostuu lukemisesta - Säännöllisen iltasadun lukeminen voi vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaisuuteen" (yle.fi.2.12.2018). (tämän jälkeen tulisi artikkelin selostamista ja sen kommentoimista)



Toinen tapa aloittaa on lähteä aloituksessa liikkeelle aineistosta tehdyllä päätelmällä tai aineistosta otetulla tiedolla tai havainnolla. Voit myös kuvata aloituksen ensimmäisessä virkkeessä reaktiotasi lukemaasi aineistoon. Kun aloitat aineiston avulla, tee perusteellinen viittaus käytettyyn aineistoon.

3. Aloitus, jossa lähdetään liikkeelle aineistosta

Aiheesta Mihin kirjastoja tarvitaan? (kirjoittaja esittää ensin lukemansa aineiston pohjalta päätelmän ja sitten tekee viittauksen aineistoon)

Suomalaiset eivät enää käy niin ahkerasti kirjastoissa kuin aikaisemmin. Laura Kuivalahti kertoo Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 22.10.2018 julkaistun artikkelinsa otsikossa keskimääräisen lainausluvun: "Suomalainen lainaa kirjastosta 12 kirjaa vuodessa - kirjastojen määrä on laskenut neljänneksellä". Luku saa pohtimaan, mitä lukuinnollemme on tapahtunut? Tarvitaanko kohta enää kirjastoja?

Aiheesta Mihin kirjastoja tarvitaan? aloituksena ”oma reaktio”

Yllätyin, kun luin Lauri Kuivalahden artikkelin, jossa hän kertoo kirjastojen määrän supistumisesta. Kuivalahden artikkeli "Suomalainen lainaa kirjastosta 12 kirjaa vuodessa - kirjastojen määrä on laskenut neljänneksellä" on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 22.10.2018. (Aloitus jatkuisi artikkelin keskeisten tietojen selostamisella. Aloituskappaleen jälkeen kannattaa aloittaa oma pohdinta: omia tietoja, kokemuksia aiheeseen liittyen.)

AINEISTOESSEEN OTSIKOINTI

Oppikirjassa on muutama malli s. 352, mutta esimerkki 4, vihjailu tai arvoituksellisuus ei sovi aineistoesseeseen.

Laita otsikkosi eteen tehtävän numero (aiheen numero)

Otsikoi esseesi oman näkökulmasi mukaan. Nosta otsikkoon pohdintasi tulos.

 Et voi ottaa otsikoksi tehtävänantoa (aihetta).

Joskus otsikoksi sopii aineistosta otettu sitaatti (lainaus), jos se kuvaa omaa näkemystäsi.

Joskus myös tuttu sanonta tai sanalasku voi olla sopiva otsikko, kunhan se kuvaa omaa näkemystäsi aiheesta.

Jos kirjoitat selvästi kantaa ottavan esseen, otsikko voi olla väite tai kärkevä mielipide.

Otsikon loppuun ei tule pistettä.

AINEISTOESSEEN LOPETUS

Oppikirjassa on esimerkkejä lopetuksista s. 353.