Lukutaidon tehtävä 20.2.

Vertaile eri kieliin suhtautumista kahdessa eri tekstissä. Kirjoita noin 2000 merkin vastaus. Jaa vastaus opettajalle 2-kurssin kansiossasi.

Tekstit Henni Laitala, Kallein perintö lapsille (Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liite 1/2016.) (Löydät tekstit kurssivihkosta s. 33); Sara Wesslin, Kuusi koltansaamelaista kertoo, miltä tuntuu, kun oma äidinkieli on vakavasti uhanlainen (yle.fi 21.2.2018) https://yle.fi/uutiset/3-10085307

Vastauksen kirjoittamisen ohjeet:

Pohjustaminen 

Lue ensin yksi teksti kerrallaan ja tee siitä muistiinpanot:  

-Kuka kirjoittaja, mikä tekstilaji, milloin ja missä julkaistu? Tarvitset tiedot, kun aloitat vastauksen viittaamalla tekstiin, nimeämällä sen.

-Tee muistiinpanot: Ketä/keitä  on haastateltu? Miten hän/he suhtautuu/suhtautuvat  omaan äidinkieleen, joka on vähemmistökieli, ja valtakieleen, suomen kieleen. Mitä äidinkieli ja valtakieli merkitsevät? Miltä näyttää äidinkielen tulevaisuus? Miksi suhtautuu siten kuin suhtautuu?

Kun olet käynyt teksti tällä tavalla läpi, tutki, onko teksteissä jotain samanlaista suhtautumisessa omaan äidinkieleen ja miten suhtautumistavat eroavat. 
(Kun teet päätelmiä suhtautumisesta, kannattaa selvittää esim. suhtaudutaanko oman kielen säilymiseen  varmasti, toiveikkaasti, epäillen, välinpitämättömästi. Ollaanko kielestä ylpeitä? Hävetäänkö tai väheksytäänkö sitä? Miten kielen puolesta toimitaan? Mitkä tekijät selittävät asennetta: onko kieltä mahdollista käyttää ja missä yhteyksissä? Onko mahdollista käydä koulua kielellä, opiskella kieltä? Onko kieli työkieli ja kotikieli? Miten perhe suhtautuu kieleen? Miten valtakielen puhujat? Mitä muutoksia on tapahtunut tai tapahtuu? Todenna päätelmiä selittämällä tekstin kohtia omin sanoin  ja ota välillä lainaus. Ryhmittele haastattelut em. päätelmien avulla.)

Suunnittele pohjustuksen perusteella lukutaidon vastaus.  

-Aloita vastaus viittaamisilla teksteihin ja tuo esille se, että  teksteissä käsitellään jollain tavalla suhtautumista omaan äidinkieleen. 

-Ryhmittele sen jälkeen päätelmäsi todentavine esimerkkeineen kappaleiksi. Voit ottaa välillä päätelmiesi tueksi suoria lainauksia.  Koska kyseessä on vertailutehtävä, tekstejä pitää tarkastella ainakin välillä rinnakkain. Et siis voi kirjoittaa kummastakin erikseen. Erojen lisäksi pitää löytää yhtäläisyyksiä. Käytä välillä ilmauksia, kuten ”myös”, ”samoin”, ”kun taas”, ”puolestaan”. 

-Älä tuo omia mielipiteitäsi, koska niitä ei pyydetä tehtävänannossa. 

-Kirjoita hyvällä yleiskielellä. 

-Tarkista lopuksi vastauksesi ja merkitse merkkimäärä ilman välilyöntejä. 

Esimerkki vastauksen aloittamistavasta:
Kahdessa uutisessa, Henni Laitalan kirjoittamassa uutisessa "Kallein perintö lapsille" (Maaseudun Tulevaisuus Kantri-liite 1/2016) ja Sara Wesslinin kirjoittamassa uutisessa "Kuusi koltansaamelaista kertoo, miltä tuntuu, kun oma äidinkieli on vakavasti uhanalainen. Suomen kielen tulisi olla meille se toinen kieli" (yle.fi.21.22018) kerrotaan kahden vähemmistökielemme karjalan kielen ja koltansaamen puhujien suhtautumisesta äidinkieleensä ja suomen kieleen. 

Esimerkkejä päätelmistä ja niiden todentamisesta uutisissa kerrotun avulla: 
Oma vähemmistökieli ja sen osaaminen voi olla ylpeyden aihe. Näin on Ivalon palvelutalossa työskentelevän Eeva Nykäsen kohdalla, jolle koltansaame on arkikieli. Hän  puhuu kieltä palvelutalon kolttavanhuksille.

Suomen kieli valtakielen asemansa vuoksi on syrjäyttänyt koltansaamen arkikielenä poromies Tuomas Semenoffin elämässä. Hän harmittelee, että kolttaa kyllä osataan, mutta suomen kieli on vahva.