keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Lukutaidon ja kirjoitustaidon koe (yo-koe)

Katso linkistä, millaisia ovat äidinkielen ja kirjallisuuden yo-kokeet, joita on kaksi: lukutaidon ja kirjoitustaidon koe. Tällä kurssilla teet kurssikokeessa kirjoitustaidon kokeen tyyppisen kokeen.


yo-kokeet
tiedote joulukuu2017
koekohtaiset määräykset


Viittaamistavat kirjoitustaidon kokeessa (suora lainaus ohjeista):
"Kirjoitustaidon kokeessa kirjoittaja laatii useampia tarjottuja aineistoja hyödyntäen omaäänisen tekstin. Viittausten tehtävä on kertoa lukijalle, milloin tekstissä on kyse kirjoittajan omasta äänestä, milloin taas aineistosta peräisin olevasta sisällöstä. Kirjoitustaidon kokeessa aineiston käytön ja siihen viittaamisen lähtökohtana on, ettei lukija tunne aineistoa ennakkoon. Siksi valittuja aineistoja on tarkoituksenmukaista esitellä lukijalle riittävästi ja viitata niihin tarkasti ja selkeästi.


Kirjoittaja voi käyttää aineiston sisältämiä tietoja ja ajatuksia omassa kirjoituksessaan sekä omin sanoin referoiden että suoraan lainaten. Mikäli kirjoittaja hyödyntää annettujen aineistojen sisältöjä viittaamatta aineistoon mitenkään, on kyseessä plagiaatti. Aineiston plagiointi on kiellettyä ja voi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.


Ensimmäistä kertaa aineistoon viitattaessa siitä annetaan tarkoituksenmukaiset perustiedot. Perustietoihin kuuluvat tyypillisesti tekstin tekijä, otsikko, aihe tai tekstilaji ja julkaisuvuosi. Kir-joitustaidon kokeessa tehtävänannon lisäksi aineistoluettelo antaa osviittaa viittaamistavasta.


Koska kokeen aineistot voivat olla monimuotoisia, kirjoittaja voi tilanteen ja tekstinsä tarkoituksen mukaan viitata esimerkiksi videossa esiintyvään puhujaan nimeltä tai hänen rooliinsa (haastattelija, haastateltava) avulla. Viittauksissa ei ole tarpeen mainita tarkkoja yksityiskohtia, kuten kirjallisten aineistojen sivunumeroita, kustantajaa ja julkaisupaikkaa, verkkojulkaisun tarkkaa luontipäivämäärää ja verkko-osoitetta tai esimerkiksi mainosvideon koko tuotantoryhmän nimiä.


Myöhemmin samaan aineistoon voi käsittelytavasta riippuen viitata tiiviimmin esimerkiksi tekijän sukunimellä, tekstin otsikolla tai vain sen lajilla. Tärkeintä on, että kokeessa tuotetun tekstin lukija pystyy vaivatta seuraamaan kirjoittajan keskustelua lähteiden kanssa.
Esimerkki 1:
Ensimmäinen viittaus


"Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli", kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan "Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca".


Myöhempi viittaus:
Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksilöt omaan kulttuuriinsa ̶ ̶ .
Mantila tähdentää ̶ ̶ .




Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.