Lukutaidon ja kirjoitustaidon koe (yo-koe)

Katso linkistä, millaisia ovat äidinkielen ja kirjallisuuden yo-kokeet, joita on kaksi: lukutaidon ja kirjoitustaidon koe. Tällä kurssilla teet kurssikokeessa kirjoitustaidon kokeen tyyppisen kokeen.


yo-kokeet
tiedote joulukuu2017
koekohtaiset määräykset


Viittaamistavat kirjoitustaidon kokeessa (suora lainaus ohjeista):
"Kirjoitustaidon kokeessa kirjoittaja laatii useampia tarjottuja aineistoja hyödyntäen omaäänisen tekstin. Viittausten tehtävä on kertoa lukijalle, milloin tekstissä on kyse kirjoittajan omasta äänestä, milloin taas aineistosta peräisin olevasta sisällöstä. Kirjoitustaidon kokeessa aineiston käytön ja siihen viittaamisen lähtökohtana on, ettei lukija tunne aineistoa ennakkoon. Siksi valittuja aineistoja on tarkoituksenmukaista esitellä lukijalle riittävästi ja viitata niihin tarkasti ja selkeästi.


Kirjoittaja voi käyttää aineiston sisältämiä tietoja ja ajatuksia omassa kirjoituksessaan sekä omin sanoin referoiden että suoraan lainaten. Mikäli kirjoittaja hyödyntää annettujen aineistojen sisältöjä viittaamatta aineistoon mitenkään, on kyseessä plagiaatti. Aineiston plagiointi on kiellettyä ja voi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.


Ensimmäistä kertaa aineistoon viitattaessa siitä annetaan tarkoituksenmukaiset perustiedot. Perustietoihin kuuluvat tyypillisesti tekstin tekijä, otsikko, aihe tai tekstilaji ja julkaisuvuosi. Kir-joitustaidon kokeessa tehtävänannon lisäksi aineistoluettelo antaa osviittaa viittaamistavasta.


Koska kokeen aineistot voivat olla monimuotoisia, kirjoittaja voi tilanteen ja tekstinsä tarkoituksen mukaan viitata esimerkiksi videossa esiintyvään puhujaan nimeltä tai hänen rooliinsa (haastattelija, haastateltava) avulla. Viittauksissa ei ole tarpeen mainita tarkkoja yksityiskohtia, kuten kirjallisten aineistojen sivunumeroita, kustantajaa ja julkaisupaikkaa, verkkojulkaisun tarkkaa luontipäivämäärää ja verkko-osoitetta tai esimerkiksi mainosvideon koko tuotantoryhmän nimiä.


Myöhemmin samaan aineistoon voi käsittelytavasta riippuen viitata tiiviimmin esimerkiksi tekijän sukunimellä, tekstin otsikolla tai vain sen lajilla. Tärkeintä on, että kokeessa tuotetun tekstin lukija pystyy vaivatta seuraamaan kirjoittajan keskustelua lähteiden kanssa.
Esimerkki 1:
Ensimmäinen viittaus


"Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli", kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan "Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca".


Myöhempi viittaus:
Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksilöt omaan kulttuuriinsa ̶ ̶ .
Mantila tähdentää ̶ ̶ .




Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.

Erikoismerkkien kirjoittaminen

Katso linkistä, miten kirjoitat esim. ajatusviivan
erikoismerkit

Otsikkoesseen ohjeet

Esseekokeen arviointikriteeristö on rakennettu asiatekstien, pohdiskelevien tai kantaaottavien tekstien arviointia varten. Tuota siis vaaditunlainen teksti! Kannattaa tutkia YTL:n laatimat esseekoetta koskevat arviointikriteerit. Ne alkavat PDF-tiedostossa s. 7. Niistäkin saa hyviä vihjeitä. Kriteerit ovat YTL:n  sivuilla. Ohessa linkki:YTL:n ohjeet

YTL:n mukaan

Esseekokeen arviointikohteet ovat

- tehtävänannon noudattaminen

- sisältöainekset

- jäsennys ja rakenne

- pohjatekstin käyttö

- kieli ja tyyli

- kokonaiskuva kirjoitustaidosta.

Esseekokeessa arviointikohteista painottuvat tehtävänannon noudattaminen, kieli ja tyyli sekä kokonaiskuva kirjoitustaidosta. Aineistotehtävien arvioinnissa painottuu lisäksi pohjatekstin käyttö.

OTSIKKOKIRJOITUKSEN  OHJEITA

1. VALMISTAUTUMINEN

-Lue esseekokeen alussa olevat ohjeet huolellisesti.

-Silmäile tehtäviä ja poimi muutama kiinnostava. Valitse vain sellaisia tehtäviä, joiden tehtävänantojen käskyt ja käsitteet ymmärrät. Kokeile esim. listaamalla, mistä tehtävästä sinulla on tietoja ja sanottavaa.

-Valitse lopulta yksi tehtävä.

-Erittele sen tehtävänanto (Mikä on aihe? Mitä rajauksia, näkökulmia mahdollisesti on? Mitä käsketään tekemään? Huomioi silloin molemmat käskyt.  Mikä on kirjoittamisen tavoite, mitä minun pitää osoittaa tekstissäni – määrätäänkö tekstilaji? Onko tekstillä vastaanottaja? Pitääkö minun kirjoittaa jossakin roolissa ja johonkin foorumiin?)

-Käskyistä: Pohdi-käsky edellyttää asian tutkimista useista näkökulmista (mikä ilmiö/ongelma, miksi/mistä johtuu, mitä seuraa, miten voi ratkaista,  jne.) Silloin et kirjoita mielipidetekstiä etkä liian kantaaottavaa tekstiä. Nykyään on myös tehtävänantoja, joissa on pohdi-käsky mutta kehotetaan myös ottamaan kantaa. On myös tehtävänantoja, joissa selkeästi sanotaan ota kantaa. Vertaile-käsky edellyttää yhtäläisyyksien ja erojen pohtimista. Vertailtavia asioita pitää käsitellä lomittain/rinnakkain ainakin osittain. Kaikkein väljin käsky on muotoa ”Kirjoita aiheesta”. Silloin sinun pitää itse rajata näkökulmasi.

-Tekstilajeista: Jos sinut määrätään kirjoittamaan esim. yleisönosastokirjoitus tai kolumni, sinun pitää kirjoittaa sellainen. Silloin pitää tietää vaaditun tekstilajin piirteet.

2. IDEOINTI

-Kokoa aineksia kirjoittamista varten käyttämällä jotakin ideoimistapaa: aiheeseen liittyviä tietoja, havaintoja,  kokemuksia, esimerkkejä, muistoja, vastaavia ilmiöitä, ajankohtaisia asioita jne.

-Kirjaa aiheen laajempia yhteyksiä.

3. KIRJOITUKSEN SUUNNITTELU

-Rajaa aihettasi ja päätä näkökulmasi (muista tehtävänannon määräykset).

-Käy läpi ideointisi ja vedä yli ne asiat, jotka eivät liity rajattuun aiheeseen ja näkökulmaan. Lisää asioita.

-Määrittele kirjoituksesi tavoite (muista tehtävänannon  mahdollisesti määräämä tekstilaji ja muut tehtävänannon käskyt).

-Suunnittele asioiden esittämisjärjestys. Tarvittaessa yhdistele ja muokkaa.

-Tarkista, että jokaiseen pääkohtaan liittyy yksityiskohtia. Hyvässä esseessä yksityinen ja yleinen vaihtelevat.

4. KIRJOITTAMINEN

-Päätä kirjoituksesi sävy. Ota tekstilaji huomioon. Yleensä kirjoitetaan hyvällä asiatyylillä, mutta persoonallisempikin ote käy, kunhan se sopii tehtävänantoon.

-Laadi otsikko. Sen pitää sopia tehtävänantoon ja kirjoitelmasi sisältöön. Hyvä otsikko on napakka. HUOM! Jos tehtävänannossa on pelkkä  lihavoitu otsikko, se on kirjoituksesi otsikko, jota ei saa muuttaa.

-Kokeile muutamaa erilaista aloitustapaa ja jonkin kohdan kirjoittamista, niin pääset kirjoittamisen alkuun. (Aloitustapoja: esimerkki, tilanne, tausta, käsitteen määrittely, väite, sitaatti jne.  Vältä liian lapsenomaista aloitusta.)

-Kirjoita ensimmäinen versio. Varsinaisissa käsittelykappaleissa käsittelet aiheen valitsemistasi näkökulmista.

-Laadi lopetus: esseekokeen kirjoitelmassa on lopetus. Se voi olla yhteenveto, merkityksen arviointi, uusi näkökulma, paluu aloituksen ajatusrakennelmaan jne.

5. OMAN TEKSTIN ARVIOINTI JA MUOKKAAMINEN

-Lue kirjoituksesi toisen silmin. Etsi kohdat, joita pitää selventää, muuttaa, havainnollistaa jne.

-Lisää tarpeellisia selityksiä, perusteluja, yksityiskohtia. Poista tarpeettomat kohdat ja itsestäänselvyydet.

-Tarkista, että kaikki liittyy aiheeseen..

-Käy läpi tekstisi rakenne: otsikko, aloitus, kappalejako, lopetus,  siirtymät, sidosteisuus, virkerakenteet.

6. HIONTA JA LOPULLINEN KIRJOITELMA

-Kirjoita tarvittaessa lopullinen versio. Lopullisen version pitää olla siisti ja selvällä käsialalla kirjoitettu. Korjaa oikeinkirjoitusvirheet ja tarkista tyyli. Tarkista otsikko. Sopiva esseen pituus on käsin kirjoitettuna 4-5 sivua, koneella 400-600 sanaa.

Dokumentti varhaislapsuuden merkityksestä

http://areena.yle.fi/1-3034984

(Dokumentissa esittellyn pitkittäistutkimuksen tulosten perusteella jo lapsuudessa opittu itsehillintä ennustaa menestymistä elämässä.)