maanantai 26. helmikuuta 2018

Pilkut

PILKKUJEN KERTAUS


1.Pilkku tulee kahden rinnasteisen  päälauseen väliin, jos niillä ei ole yhteistä tekijää (lauseenjäsentä).
Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, ja noista ajoista kuri on muuttunut kovasti. (Päälause, rinnastuskonjunktio ja + toinen päälause. Rinnastuskonjunktioita ovat ja, sekä,  sekä että, tai, vai, mutta, vaan)
2. Jos rinnasteisilla päälauseilla on yhteinen tekijä, pilkkua ei tule lauseiden väliin.
Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla enkä todellakaan kaipaa niitä aikoja. (Yhteinen tekijä subjekti minä)
3. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. (Sivulause voi alkaa alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, jollei, ellei; relatiiviprominilla joka, mikä tai niiden taivutusmuodolla; kysyvällä sanalla = epäsuora kysymyslause)
Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, jolloin koulussa vallitsi tiukka kuri. (Päälause + relatiivinen sivulause)
Opettaja saattoi laittaa oppilaan  nurkkaan seisomaan, jos tämä käyttäytyi sopimattomasti. (Päälause + konjunktiolause)
Arestin jälkeen opettaja kysyi, joko oppilas osasi käyttäytyä kunnolla. (Päälause + kysyvä sivulause)
4. Kahta rinnasteista sivulausetta (samanarvoista) ei eroteta pilkulla. (Rinnasteisuuden osoittajana rinnastuskonjunktio ja, sekä, sekä että, tai, vai, mutta, vaan)
Pelkäsin joitakin opettajia, koska he olivat niin ankaria ja koska jotkut heistä eivät pitäneet lapsista. (Päälause + sille alisteinen sivulause ”koska” + ”koska”-lauseelle rinnasteinen sivulause ”ja koska”)
5. Sivulauseet erotetaan toisistaan pilkulla, jos toinen niistä on alisteinen toiselle. (alisteisuutta osoittaa se, että jälkimmäinen sivulause alkaa eri alistuskonjunktiolla tai eri relatiivisanalla tai eri kysyvällä sanalla)
Muistan opettajan, joka löi oppilaitaan karttakepillä sormille, koska oppilaat eivät osanneet ommella hametta. (Päälause + päälauseelle alisteinen relatiivinen sivulause + relatiiviselle sivulauseelle alisteinen konjunktiolause)
Halusin lähteä kotiin, koska sain tietää, että äiti oli sairastunut. (Päälause + sille alisteinen konjunktiolause + koska-konjunktiolauseelle alisteinen että-konjunktiolause)

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Lukutaidon vastauksen kirjoittaminen

1. Lue huolellisesti tehtävänanto ja avaa se: mitä käsketään tehdä. Tehtävä voi olla yksiosainen tai kaksiosainen, joten huomioi se. Lukutaidon tehtävän vastauksessa voit olettaa, että lukija tuntee pohjatekstit.
2. Ennen varsinaista vastauksen kirjoittamista, tee pohjustus:
-Lue annettu pohjateksti/ annetut pohjatekstit ja tee muistiinpanoja tehtävänannon määräyksen mukaisesti.
-Ryhmittele jo tässä vaiheessa asiat tarkoituksenmukaisella tavalla ja käytä tarvittavia käsitteitä ja termejä.
-Poimi todentavia esimerkkejä/sitaatteja, joilla perustelet havaintosi ja päätelmäsi.

3. Kirjoita varsinainen vastaus tekemäsi pohjustuksen perusteella.
-Aloita vastaus lyhyellä nimeämisellä (viittauksella) pohjatekstiin (kirjoittaja, tekstilaji, tekstin nimi ja tarvittaessa julkaisuaika ja -paikka). Kirjoita aloitukseen jo jokin keskeinen, tehtävänannon mukainen päätelmä. Käytä jo aloituksessa niitä käsitteitä, jotka on annettu  tehtävänannossa.
-Varsinaisissa käsittelykappaleissa ryhmittele asiat. Etene kussakin kappaleessa päätelmästä todentaviin esimerkkeihin. Käytä tarvittavia käsitteitä.
-Lopetus voi olla tiivis yhteenveto.
-Kirjoita selkeällä, tiiviillä asiatyylillä ja kokonaisilla lauseilla ja virkkeillä (ellei tehtävänannossa käsketä kirjoittaa luetteloa).
-Noudata annettua sanamäärää/merkkimäärää.
-Lue vastaus vielä kerran: noudatitko tehtävänantoa, ryhmittelitkö asiat, käytitkö tarvittavia käsitteitä, todensitko päätelmäsi, onko kieli hyvää asiatyyliä, onko merkkimäärä sopiva?

(YTL:n antamat lukutaidon kokeen arviointiohjeet: " Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot."

"Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Näin kaunokirjallisuuden ja muiden fiktiivisten tekstien lukemisen asema kokeessa vahvistuu, kun kokelaiden on aina valittava myös siihen liittyvä tehtävä."
"Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa. Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevaa kriteeriä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Esitystavan arvioinnissa otetaan huomioon vastauksen ymmärrettävyys, selkeys ja loogisuus. Sen sijaan kieliasun moitteettomuutta tai oikeakielisyysnormien noudattamista ei ole erikseen mainittu esitystapaa koskevassa kriteerissä, koska ne eivät ole yhteydessä lukutaidon tasoon.")

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Nonverbaali viestintä

Lue linkistä, mitä tarkoittaa nonverbaali viestintä
nonverbaali viestintä

Tee havaintoja Mr Beanin ei-kiellisestä viestinnästä
The Exam

Äidinkielen yo-kokeet

Tutustu ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteisiin, jotka kertovat äidinkielen yo-kokeista.  Kokeet  ovat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe
tiedote helmikuu 2017  (sisältää myös esimerkit viittaamistavoista)
äidinkielen digitaalinen ylioppilaskoe
koekohtaiset määräykset

Äi 2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

Toisen kurssin tavoitteena on, että

- syvennät kieli- ja tekstitietoisuuttasi
- ymmärrät kielen ja kirjallisuuden tehtävät
- opit ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä
- ymmärrät suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
- ymmärrät maamme kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden 
- ymmärrät äidinkielen ja kielitaidon merkityksen
- ymmärrät tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen
- opit suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta, arvioimaan taitojasi.
 SISÄLLÖT
 - kieli-, teksti- ja kulttuuritietoa: kieli, kirjallisuus ja kulttuuri identiteetin rakentajana, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus
- kielen rakenteet ja muut merkityksiä rakentavat ilmaisutavat: suomi verrattuna muihin kieliin, erityispiirteet, kirjakielen normit, kielen metaforisuus
- kirjoituksen ja puheen tekoprosessi: informatiivinen puheenvuoro, asiateksti, palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- kurssin teemaan liittyvää lukemista 
TOTEUTUS

- kielen ja kirjallisuuden tehtävät, kielet maailmassa 
- kielen keinoja
- informatiivinen puheenvuoro kaunokirjallisesta teoksesta tai tietokirjasta
-suomen kieli, Suomi kieliyhteisönä, monikielisyys jne.
-kirjoitustehtäviä kurssin aihepiireistä: lukutaidon tehtävä, kurssikokeessa essee
- kielenhuoltoa 
ARVIOINTI
- kotitehtävät, tuntityöskentely, kirjoitelmat - informatiivinen puheenvuoro luetusta tietokirjasta tai kulttuuria käsittelevästä romaanista
- kurssikoe: kurssin aihepiireihin liittyvien aineistojen pohjalta kirjoitustaidon koe (essee) ja kielenhuollon koe
-pelkkä kurssikoe ei ratkaisekurssiarvosanaa 
-aiheettomat ja runsaat poissaolot alentavat kurssiarvosanaa
-jos saat kursiarvosanaksi K, kurssi on täydennettävä ja saatava suoritettua seuraavan jakson koeviikkoon mennessä