Kielenhuoltoa

Oppikirjassa välimerkit s. 320-324 ja 372-374, kurssivihkossa harjoitukset 79-80

Katso alla olevasta linkistä välimerkkien käytön ohjeet
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/valimerkit/lainausmerkit/


Oppikirjassa verbien käyttö 325-327, kurssivihkossa harjoitukset 81-82

Katso linkistä verbien käyttöön liittyvät kongruenssisäännöt
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/lauseopillisia_ilmioita/kongruenssi/subjektin_ja_predikaatin_kongruenssi_eli_mukautuminen/

Oppikirjassa pronominien käyttö 328-330, kurssivihkossa harjoitukset 83-84

Katso linkistä  pronominien käyttöön liittyvät asiat
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/lauseopillisia_ilmioita/pronominit/pronominin_asema_osana_tekstia/

Keskusteleminen aineistojen kanssa

KESKUSTELEMINEN AINEISTOJEN KANSSA

Aineistoessee koostuu omista tiedoistasi, kokemuksistasi, näkemyksistäsi, päätelmistäsi ja keskustelusta valitsemiesi aineistojen kanssa.

 Tämä tarkoittaa sitä, että käytät aineistoa oman pohdintasi tai omien näkemystesi tukena. Sinulla on omaa tietoa asiasta tai näkemys asiasta, jonka tuot esille. Kun huomaat, että aineistossa mainittu henkilö (kirjoittaja tai haastateltu) ajattelee asiasta samoin, viittaat häneen ja kerrot omin sanoin hänen näkemyksensä. Tietenkin hänellä voi olla myös erilainen näkemys, minkä tuot esille. Joskus voit ottaa suoran lainauksen häneltä.

Toisaalta keskustelu tarkoittaa myös sitä, että voit käyttää aineistosta esille nostamiasi asioita ikään kuin oman pohdintasi lähtökohtana: kerrot, mitä aineistossa sanotaan (kuka sanoo tai toteaa, väittää) ja jatkat omalla pohdinnallasi tai kommentillasi.

Esseessä vuorottelevat omat pohdintasi ja aineistosta esille nostamasi asiat. Omaa sanottavaa pitäisi kuitenkin olla enemmän kuin aineistojen selostamista.

Kun otat jonkin aineiston ensimmäistä kertaa esille, viittaat siihen perusteellisesti: kirjoittajan nimi, tekstin tekstilaji, otsikko, julkaisupaikka ja -aika, ensimmäisellä kerralla myös aihe. Myöhemmin voit viitata kevyemmin, esim. kirjoittajan tai sanojan sukunimellä. Älä kuitenkaan viittaa pelkällä etunimellä, jos sukunimi on mainittu. Tee viittaukset preesensissä. Tässä on esimerkkejä myöhemmistä, kevyemmistä viittauksista: Sarah Laukkanen kirjoittaa--/Katja Nordlund väittää--/ Marika Anttosen artikkelissa haastateltu Suomen kieltenopettajain liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna sanoo- -.

Vaihtele välillä viittaustapoja: älä kirjoita peräkkäisiä viittauksia samoilla verbeillä, esim. ”Kirjoittaja toteaa --. Kirjoittaja toteaa--.” koska silloin toisto on häiritsevää. Välillä voit käyttää mukaan-ilmaisua: Anu Sajavaaran mukaan kielten opiskeluun pitää panostaa enemmän--.

Jos otat suoran lainauksen, muista välimerkkien järjestys. Katso esimerkit oppikirjasta 372-374. Essee ei kuitenkaan voi olla sitaattikokoelma. On parempi selostaa omin sanoin, mitä aineistossa on sanottu.

Älä käytä aineistosta ilmaisua ”aineisto” vaan käytä täsmällistä tekstilajinimitystä: artikkeli, mielipidekirjoitus, kolumni, haastattelu - sen mukaan, mitä lajia teksti edustaa.

Aloitus, lopetus ja otsikointi

Olen lisännyt aineistoesseekansioon ohjeet esseen aloittamisesta, otsikoimisesta ja lopettamisesta. Tiedosto on nimellä "Aloitus, otsikointi, lopetus". Samat asiat ovat tässä blogissa alla. Käymme ne läpi maanantain etätunnilla.


AINEISTOESSEEN ALOITUSTAPOJA, OTSIKOINTEJA JA LOPETUKSIA

Särmä-oppikirjassa kerrotaan aloitustavoista s. 346

Voit aloittaa aineistoesseen esimerkiksi valitsemaasi aiheeseen liittyvällä omalla kokemuksella, esimerkillä, tilanteella, kuvauksella, väitteellä. Aloituskappaleessa sinun ei vielä välttämättä tarvitse liittää pohdintaasi aineistoon, mutta sitten kun siirryt ensimmäiseen aineistoon (tai aineistoihin), tee siirtymästä luonteva.

Esimerkkejä aiheesta lukeminen (esimerkit eivät siis ole kieliaiheista, mutta saat malleja)

1. Aiheesta Lukutaitoa tarvitaan  ”oma aloitus”(aloituskappaleessa kirjoittaja kertoo valitsemaansa aiheeseen liittyviä tietoja. Toisessa kappaleessa hän sitoo pohdinnan aineistoon. Huomaa perusteellinen viittaus. Selvyyden vuoksi se on merkitty esimerkissä punaisella.)

Jokainen suomalainen osaa varmasti lukea, mutta pelkkä mekaaninen lukutaito ei riitä nyky-yhteiskunnassa. Luettu pitää myös ymmärtää ja sitä pitää osata soveltaa. Sitä paitsi lukeminen tarkoittaa nykyään kaikenlaisten tekstien, ei pelkästään painettujen tekstien lukemisen osaamista. Nyt monissa tutkimuksissa onkin havaittu, että hyvinä lukijoina pidettyjen suomalaisten lukutaito ei riitäkään kaikkeen.

Erityisesti ollaan huolissaan nuorten lukutaidon ja lukemishalukkuuden puutteista. Yleisradion ohjelmasarjan Kulttuuriykkönen osassa “Vuonna 2012 luokan kaikille lapsille ilmestyi kännykkä käteen - nyt lukutaidottomuus haittaa 370 000 suomalaisen arkea" (yle.fi 14.3.2019) pohditaan suomalaisten lukutaidon tilaa. Juontaja Jakke Holvas on haastatellut ohjelmaan äidinkielen opettajain liitosta Anne Helttusta, Lukukeskuksesta Ilmi Villacísia sekä EK:sta Mirja Hannulaa.(tämän jälkeen tulisi ohjelmassa esitettyjä tietoja)


2. Aiheesta Roolimallit auttavat  ”oma aloitus” (tässä kirjoittaja aloittaa omalla kokemuksella, jota jatkaa vielä toisessa kappaleessa ja sitten alkaa käyttää ensimmäistä aineistoaan)

Opin lukemaan jo ennen alakoulun alkamista. Kuljetin sinikantista aapista mukanani joka paikkaan ja luin sen kertomuksia. Myöhemmin, kouluikäisenä, olin kotipaikkakuntani sivukirjaston vakituinen asiakas. Kotini oli köyhä työläiskoti, joten meillä ei ollut varaa ostaa omaksi kaunokirjallisuutta. Kirjastossa kahlasin läpi nuortenkirjahyllyt. Suosikkejani olivat ensin tyttökirjasarjat ja myöhemmin murrosikäisenä ylitunteelliset rakkausromaanit.

Lukemisen mallin sain omalta äidiltäni. Minua ei moitittu nenä kirjassa kiinni istumisesta. Uskon siihen, että roolimalleilla on vaikutusta. Aiheesta kirjoittaa toimittaja Hanna Terävä artikkelissaan "Isä! Ota kirja käteesi, niin poikasikin innostuu lukemisesta - Säännöllisen iltasadun lukeminen voi vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaisuuteen" (yle.fi.2.12.2018). (tämän jälkeen tulisi artikkelin selostamista ja sen kommentoimista)



Toinen tapa aloittaa on lähteä aloituksessa liikkeelle aineistosta tehdyllä päätelmällä tai aineistosta otetulla tiedolla tai havainnolla. Voit myös kuvata aloituksen ensimmäisessä virkkeessä reaktiotasi lukemaasi aineistoon. Kun aloitat aineiston avulla, tee perusteellinen viittaus käytettyyn aineistoon.

3. Aloitus, jossa lähdetään liikkeelle aineistosta

Aiheesta Mihin kirjastoja tarvitaan? (kirjoittaja esittää ensin lukemansa aineiston pohjalta päätelmän ja sitten tekee viittauksen aineistoon)

Suomalaiset eivät enää käy niin ahkerasti kirjastoissa kuin aikaisemmin. Laura Kuivalahti kertoo Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 22.10.2018 julkaistun artikkelinsa otsikossa keskimääräisen lainausluvun: "Suomalainen lainaa kirjastosta 12 kirjaa vuodessa - kirjastojen määrä on laskenut neljänneksellä". Luku saa pohtimaan, mitä lukuinnollemme on tapahtunut? Tarvitaanko kohta enää kirjastoja?

Aiheesta Mihin kirjastoja tarvitaan? aloituksena ”oma reaktio”

Yllätyin, kun luin Lauri Kuivalahden artikkelin, jossa hän kertoo kirjastojen määrän supistumisesta. Kuivalahden artikkeli "Suomalainen lainaa kirjastosta 12 kirjaa vuodessa - kirjastojen määrä on laskenut neljänneksellä" on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 22.10.2018. (Aloitus jatkuisi artikkelin keskeisten tietojen selostamisella. Aloituskappaleen jälkeen kannattaa aloittaa oma pohdinta: omia tietoja, kokemuksia aiheeseen liittyen.)

AINEISTOESSEEN OTSIKOINTI

Oppikirjassa on muutama malli s. 352, mutta esimerkki 4, vihjailu tai arvoituksellisuus ei sovi aineistoesseeseen.

Laita otsikkosi eteen tehtävän numero (aiheen numero)

Otsikoi esseesi oman näkökulmasi mukaan. Nosta otsikkoon pohdintasi tulos.

 Et voi ottaa otsikoksi tehtävänantoa (aihetta).

Joskus otsikoksi sopii aineistosta otettu sitaatti (lainaus), jos se kuvaa omaa näkemystäsi.

Joskus myös tuttu sanonta tai sanalasku voi olla sopiva otsikko, kunhan se kuvaa omaa näkemystäsi aiheesta.

Jos kirjoitat selvästi kantaa ottavan esseen, otsikko voi olla väite tai kärkevä mielipide.

Otsikon loppuun ei tule pistettä.

AINEISTOESSEEN LOPETUS

Oppikirjassa on esimerkkejä lopetuksista s. 353.

Torstain 19.3. tuntitehtävä

Jatka aineistoesseen pohjustamista. Olen lisännyt one driven kansioon tiedoston "Viittaukset kieliaineistoihin". Voit katsoa siitä malleja, miten viittaat aineistoon perusteellisesti ensimmäisen kerran ja miten kevyemmin, kun viittaat uudestaan samaan aineistoon.

Yritän antaa ohjeita myös Teams-kokouksessa klo 10.50, jos Teams vain toimii. Avaa Wilma-viestinä aiemmin lähetetty linkki torstaina klo 10.50 ja liity keskusteluun.

Keskiviikon 18.3. tuntitehtävä: aineistoesseen pohjustus

-Mene maanantaina 16.3. jakamani Wilma-viestin kautta aineistoesseen kansioon.
-Lue aineistoesseen aineistot. Päätä, minkä tehtävänannon valitset. Lisäsin yhden uuden aiheen. Se on aihe 6."Suomeksi vai englanniksi?"
Tee esseen pohjustaminen seuraavasti äidinkielen 2-kurssin kansioosi (jonka olet jakanut minulle jo aikaisemmin):
-Kirjaa muistiin valitsemaasi aiheeseen liittyviä omia tietojasi, havaintojasi, kokemuksiasi, mielipiteitäsi.
-Valitse aineistoista ne aineistot, jotka parhaiten tukevat valitsemaasi aihetta: antavat aiheeseen liittyvää tietoa, haastavat sinut kommentoimaan (esittämään näkemyksesi siitä, mitä aineistossa on sanottu). Tällaisia aineistoja pitää olla vähintään kaksi.
-Kirjaa valitsemistasi aineistoista muistiin kirjoittaja, tekstilaji (esim. artikkeli tai kolumni), tekstin otsikko, julkaisuaika ja -paikka. Tämän jälkeen kirjoita muistiin aineistosta sellaiset asiat, joita voit hyödyntää omassa esseessäsi.

Torstain tunnin aikana jatkat vielä kotona esseen pohjustamista.
Lisäsin aineistoesseen kansioon tiedoston "Näin onnistut viittauksissasi". Ohjeet kannattaa lukea.

TARKISTAN VIIMEISTÄÄN VIIKONLOPUN AIKANA KANSIOSTASI, ETTÄ OLET TEHNYT POHJUSTUKSEN.

Esseen kirjoittaminen (aineistopohjainen essee = kirjoitustaidon kokeen essee)

OHJEITA KIRJOITUSTAIDON KOKEESEEN (AINEISTOESSEESEEN)

Äidinkielen yo-kokeen kirjoitustaidon kokeessa tehtävänäsi on tuottaa pohtiva tai kantaaottava teksti aineistojen pohjalta. 

Aineistot edustavat jotakin tiettyä aihepiiriä, joka liittyy oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin (aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä • hyvinvointi ja turvallisuus • kestävä elämäntapa ja globaali vastuu • kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys • monilukutaito ja mediat • teknologia ja yhteiskunta).

Aineistoja on tarjolla 6-8 ja sinun on käytettävä niistä vähintään kahta. 

Teemaan (aihepiiriin) liittyviä aiheita on 5-7, valitset niistä yhden ja kirjoitat esseesi. Rajaat itse näkökulmasi tarkemmin, mutta muistat kuitenkin valitsemasi aiheen antaman näkökulman.  

Lähtökohtana aineistojen hyödyntämisessä on, että esseesi lukija ei tunne aineistoja. Sinun pitää siis tutustuttaa esseesi lukija aineistoihin. Tämä tapahtuu niin, että viittaat aineistoihin, selostat niitä ja välillä lainaat suoraan.  Ensimmäisessä viittauksessa annat aineistosta perustiedot: tekijän, otsikon, aiheen tai tekstilajin ja julkaisuajan. Myöhemmin voit viitata tiiviimmin.  

Esseesi on vuoropuhelua aineistojen kanssa. Omaa sanottavaa on oltava riittävästi. Pituussuositus on noin 6000 merkkiä. 

Katso Otavan opiston sivuilta video kirjoitustaidon kokeesta
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ai8-kirjoittamistaitojen-syventaminen/materials#p-172851

POHJUSTA ENSIN

-Pura ensin tehtävänanto: Mikä on kirjoitettavan esseen aihepiiri, teema? Mitä aiheita (tarkennettuja tehtävänantoja, lähestymistapoja) on tarjolla? Mitä aineistoja on tarjolla? 

-Valitse sinua kiinnostava tehtävä. Tee muistiinpanoja jo tässä vaiheessa: mitä tietoja, kokemuksia, havaintoja, mielipiteitä sinulla on aiheesta (jo ennen aineistoihin tutustumista).

-Silmäile aineistot läpi. Lue ne sitten kokonaan. Valitse vähintään kaksi aineistoa, jotka tukevat valitsemaasi aihetta/tehtävää.

-Tee muistiinpanoja valitsemistasi aineistoista yksi aineisto kerrallaan: Kuka kirjoittaa, minkä tekstin, missä ja milloin? Yritä tiivistää kirjoittajan tai tekstissä äänessä olijan keskeinen ajatus/näkökulma aiheesta. Mitä muita ajatuksia kirjoittaja esittää? Mitä esimerkkejä, perusteluja hän antaa? Tuo rinnalle omia ajatuksiasi, kokemuksiasi, näkemyksiäsi. Ne voivat tuoda uuden näkökulman, tukea kirjottajan ajatuksia, kumota kirjoittajan ajatuksia. Oman näkökulmasi pitää olla selkeä. (Voit menetellä myös niin, että teet muistiinpanoja ensin omien ajatustesi, kokemustesi, tietojesi pohjalta ja sitten aineistoista.)

-Kun olet käynyt valitsemasi aineistot läpi ja hahmotellut muistiinpanoihisi omat ajatuksesi, suunnittele varsinaisen esseesi etenemisjärjestys. Yritä käsitellä aineistoja välillä rinnakkain.  

KIRJOITA ESSEESI

-Kirjoita esseesi hyvällä yleiskielellä. Anna esseellesi otsikko ja laita tehtävännumero otsikon eteen. Esseesi koostuu omasta näkökulmastasi ja asioista, jotka nostat esille aineistoista. Esseesi on vuoropuhelua aineistojen kanssa, mutta tärkeintä on oma pohtiva tai kantaaottava näkökulmasi. 

Tarkista kirjoitustaidon kokeen esseesi (aineistoesseesi) viimeistelyvaiheessa vielä seuraavat asiat: 

-Noudatinko tehtävänantoa? 

-Otsikoinko omalla otsikolla? Vastaako otsikko näkökulmaani ja tehtävänantoa? 

-Onko aloitus toimiva? 

-Onko etenemisjärjestys johdonmukainen ja selkeä? 

-Onko kappalejako toimiva? 

-Ovatko siirtymät luontevia? 

-Erottuuko oma rajaukseni, näkökulmani? 

-Tukevatko aineistovalintani näkökulmaani ja tavoitettani? 

-Onko keskustelu aineistojen kanssa luontevaa? 

-Ovatko viittaukset kunnossa? 

-Erottuuko oma pohdintani aineistojen käytöstä? 

-Havainnollistanko ajatuksiani esimerkeillä? 

-Teenkö välillä synteesiä aineistoista, käsittelenkö aineistoja välillä rinnakkain? 

-Sulkeeko lopetuskappale tekstini hyvin? 

-Onko kieli ja tyyli aiheeseen ja tavoitteeseen sopivaa? Pysyykö tyyli yhtenäisenä? 

-Ovatko virkerakenteet kunnossa? 

-Onko oikeinkirjoitus kunnossa? 

-Onko esseeni riittävän pitkä? 

Katso esimerkkejä esseen aloittamisesta
https://kaksikurssi.blogspot.com/2019/03/aineistoesseen-aloittaminen.html