-Tyyli on
puhujalle, kirjoittajalle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa, jota
leimaavat tietyt, toistuvat piirteet.
-Tyyli on
sanomisen tapa, joka näkyy tekstin kaikilla tasoilla: sanavalinnoissa,
lauserakenteissa, lauseiden pituudessa, esittämisen järjestyksessä,
jaksottelussa ja sidostamisen keinoissa.
-Tyyli voi olla
odotusten mukainen, käyttöyhteydelleen tyypillisesti neutraali tai yllättävä, kohosteinen
-Sävy on puhujan
tai kirjoittajan äänen väri, jonka vastaanottaja havaitsee
-Konventio on
tyylikäytänne: miten mistäkin aiheesta on hyvä tai sopiva puhua ja kirjoittaa
Puhujan tai
kirjottajan tyylinvalintaan vaikuttavat hänen oman persoonallisuutensa (tapansa
laatia teksti) lisäksi aihe, tavoite, tekstilaji, foorumi, kohde.
ASISATYYLISSÄ tärkeintä
on sisältö ja esittämisen selkeys.
-neutraalia ja
yleiskielistä, pyrkii objektiivisuuteen
ARKITYYLI
asiatyyliä rennompaa, epämuodollisempaa, puhekielisempää (sanavalinnat ja
virkerakenteet, subjektiivisuus)
SANAVALINNAT
päämerkitys
sivumerkitys
(kielteinen, myönteinen), sanan sivumerkitys paljastaa asennoitumisen
synonyymit
(vierasperäisten synonyymien käytön vaikutus)
KONKREETTINEN
TYYLI
sanat kuvaavat
havaittavia elollisia tai elottomia olioita, esineitä, paikkoja, toimintoja,
tekoja
ABSTRAKTI TYYLI
sanat kuvaavat
asiantiloja, ominaisuuksia, suhteita, joita ei voi konkreettisesti havaita
>vaikeaselkoisuuden vaara (ns. substantiivityyli)
HAVAINNOLLINEN
TYYLI
-käsitehierarkiat
-konkreettiset
verbit, adjektiivit, substantiivit
-kuvailu
-esimerkit
-kielikuvat
-aktiivi
-selkeät virkerakenteet,
ei ketjuvirkkeitä
