Tietoa kveeneistä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kveenit
https://www.ruijan-kaiku.no/category/reportasjer/

Meän kieli

Asiaa meän kielen puhujista https://www.str-t.com/meki/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/28/mean-kielta-hoon-paalta#media=15804


https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/mean_kieli_kieli_vai_murre


http://ylioppilaslehti.fi/2006/10/meankieli-hean-kieli/

Nonverbaali viestintä

Lue teoria linkistä
https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_perusteita_maarittely_koodit.shtml#1

tai katso presentaatio
https://prezi.com/aqiauzzolsni/nonverbaali-viestinta/

KOTUS

Mikä on KOTUS?

Lue juttu 10 kysymystä kielestä kotuslaiselle
https://www.kotus.fi/nyt/10_kysymysta_kielesta/10_kysymysta_kielesta_kotuslaisille/elama_ilman_nimia_olisi_hankalaa.28894.news

Uutta tietoa kielisukulaisuudesta

Lue linkistä aukeava Helsingin Sanomien artikkeli Suomalaisten juuret löytyivät Siperiasta
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005912508.html

Uutinen kansalliskielistämme

Lue linkistä uutinen Täällä ei mietitä kumpaa kotimaista kieltä puhutaan – "Se avaa oven Tanskan, Ruotsin ja Norjan työmarkkinoille"
https://yle.fi/uutiset/3-10496158

Huoli suomen kielen asemasta

Lue linkistä avautuva uutinen ja listaa huolenaiheet:
https://yle.fi/uutiset/3-10476774

Katso Ylen aamu-tv:n ohjelma Suomen kielen kohtalo, jossa haastatellaan Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajaa, professori Jaakko Leinoa.
https://areena.yle.fi/1-50010234

Murteistamme

Lue linkistä Heikki Aittokosken juttu (HS 26.8.2018) murteistamme

murteistamme

Helsingin kielikirjo

Lue linkistä uutinen, joka kertoo Helsingin vieraskielisistä
Helsingissä asuu pian jopa 100000 vieraskielistä

YTL:n ohjeet ja sensorin vinkit kirjoitustaidon kokeeseen

Tutustu YTL:n määräyksiin
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_maaraykset_aidinkieli_digitaalinen_koe.pdf

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/aidinkieli_tiedote_2019.pdf

Lue myös sensorin vinkit kirjoitustaidon kokeisiin (aineistoesseeseen)
kirjoitustaidon vinkit

Ulkosuomalaiset

Lue juttu ulkosuomalaisista yle.fi:stä
https://yle.fi/uutiset/3-9613474
ulkosuomalaiset
https://yle.fi/uutiset/3-10332156
https://yle.fi/uutiset/3-9960509
https://yle.fi/uutiset/3-9951723
http://www.usp.fi/

Aineistoesseen kirjoittaminen

OHJEITA KIRJOITUSTAIDON KOKEESEEN (AINEISTOESSEESEEN)

Äidinkielen yo-kokeen kirjoitustaidon kokeessa tehtävänäsi on tuottaa pohtiva tai kantaaottava teksti aineistojen pohjalta. 

Aineistot edustavat jotakin tiettyä aihepiiriä, joka liittyy oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin (aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä • hyvinvointi ja turvallisuus • kestävä elämäntapa ja globaali vastuu • kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys • monilukutaito ja mediat • teknologia ja yhteiskunta).

Aineistoja on tarjolla 6-8 ja sinun on käytettävä niistä vähintään kahta. 

Teemaan (aihepiiriin) liittyviä aiheita on 5-7, valitset niistä yhden ja kirjoitat esseesi. Rajaat itse näkökulmasi tarkemmin, mutta muistat kuitenkin valitsemasi aiheen antaman näkökulman.  

Lähtökohtana aineistojen hyödyntämisessä on, että esseesi lukija ei tunne aineistoja. Sinun pitää siis tutustuttaa esseesi lukija aineistoihin. Tämä tapahtuu niin, että viittaat aineistoihin, selostat niitä ja välillä lainaat suoraan.  Ensimmäisessä viittauksessa annat aineistosta perustiedot: tekijän, otsikon, aiheen tai tekstilajin ja julkaisuajan. Myöhemmin voit viitata tiiviimmin.  

Esseesi on vuoropuhelua aineistojen kanssa. Omaa sanottavaa on oltava riittävästi. Pituussuositus on noin 6000 merkkiä. 

POHJUSTA ENSIN

-Pura ensin tehtävänanto: Mikä on kirjoitettavan esseen aihepiiri, teema? Mitä aiheita (tarkennettuja tehtävänantoja, lähestymistapoja) on tarjolla? Mitä aineistoja on tarjolla? 
-Valitse sinua kiinnostava tehtävä. Tee muistiinpanoja jo tässä vaiheessa: mitä tietoja, kokemuksia, havaintoja, mielipiteitä sinulla on aiheesta (jo ennen aineistoihin tutustumista).

-Silmäile aineistot läpi. Lue ne sitten kokonaan. Valitse vähintään kaksi aineistoa, jotka tukevat valitsemaasi aihetta/tehtävää.

-Tee muistiinpanoja valitsemistasi aineistoista yksi aineisto kerrallaan: Kuka kirjoittaa, minkä tekstin, missä ja milloin? Yritä tiivistää kirjoittajan tai tekstissä äänessä olijan keskeinen ajatus/näkökulma aiheesta. Mitä muita ajatuksia kirjoittaja esittää? Mitä esimerkkejä, perusteluja hän antaa? Tuo rinnalle omia ajatuksiasi, kokemuksiasi, näkemyksiäsi. Ne voivat tuoda uuden näkökulman, tukea kirjottajan ajatuksia, kumota kirjoittajan ajatuksia. Oman näkökulmasi pitää olla selkeä. (Voit menetellä myös niin, että teet muistiinpanoja ensin omien ajatustesi, kokemustesi, tietojesi pohjalta ja sitten aineistoista.)

-Kun olet käynyt valitsemasi aineistot läpi ja hahmotellut muistiinpanoihisi omat ajatuksesi, suunnittele varsinaisen esseesi etenemisjärjestys. Yritä käsitellä aineistoja välillä rinnakkain.  

KIRJOITA ESSEESI

-Kirjoita esseesi hyvällä yleiskielellä. Anna esseellesi otsikko ja laita tehtävännumero otsikon eteen. Esseesi koostuu omasta näkökulmastasi ja asioista, jotka nostat esille aineistoista. Esseesi on vuoropuhelua aineistojen kanssa, mutta tärkeintä on oma pohtiva tai kantaaottava näkökulmasi. 

-Lopuksi tarkista esseesi. Lue se läpi: Noudatitko tehtävänantoa? Käytitkö aineistoja tarkoituksenmukaisesti? Ovatko viittaukset kunnossa? Onko omaa sanottavaa tarpeeksi? Muistitko kappalejaon? Onko kieliasu kunnossa?

ESIMERKKEJÄ VIITTAUSTAVOISTA JA AINEISTOJEN KÄYTÖSTÄ

Katso, miten aineistoon viitataan ensimmäisellä kerralla, kun aineistoa käsitellään, ja miten myöhemmin. Ensimmäisellä kerralla viittaus on perusteellinen. Myöhemmin viitataan esimerkiksi kirjoittajan tai äänessä olijan koko nimellä tai sukunimellä tai esim. "kolumnisti", "kirjoittaja", mutta ei pelkällä etunimellä. Vaihtele viittaustapoja. Kun viittaat aineistoon, käytä preesensiä. Esimerkissä viittaukset on lihavoitu. Kun sinä kirjoitat tekstiä, älä lihavoi.
Voit aloittaa esseesi niin sanotulla suoralla viittauksella aineistoihin tai kirjoittamalla ensin jonkin oman näkemyksen, havainnon, kokemuksen. Esimerkissäni aloitan omalla kokemuksella.

ESSEESSÄ VUOROTTELEVAT OMAT TIEDOT, KOKEMUKSET JA ESIMERKIT SEKÄ AINEISTOISTA ESIIN OTETUT ASIAT.

 3. Kiroilu - kotoa opittu tapa 

Tänä vuonna tein lupauksen, että yritän vähentää kiroilemista. Toistaiseksi en ole onnistunut. Joskus kiroilu helpottaa oloa, mutta useimmiten se on ilmaisun köyhyyttä. Monien mielestä kiroileminen on huonoa käytöstä. 

Ehkä minun ei kuitenkaan tarvitsisi tuntea syyllisyyttä kiroilustani, sillä suomalaiset ovat kiroilleet aina. Jari Järvelä kertoo kolumnissaan Tutisevat utareet! Kristuksen mopo! (Etelä-Suomen Sanomat 16.1.2016) kiroilun historiasta ja toteaa, että suomen kielessä on maailman rikkain kirosanavarasto. Hän antaa esimerkkejä siitä, kuinka eri aikoina kiroilu on ollut väylä tunteenpurkauksiin, tabujen rikkomiseen ja jopa solvaamiseen. Järvelä on kuitenkin väsynyt vallitsevaan v-tyyliin ja ehdottaa sen tilalle uudenlaisia, luovempia kirosanoja. Myös suomen kielen opettaja Eva Sundgrenin mielestä kiroilu on kokenut inflaation ja muuttunut arkipäiväiseksi puhetavaksi. Sundgren onkin tiivistänyt näkemyksensä jo Helsingin Sanomissa 20.11.2017 julkaistun yleisönosastokirjoituksensa otsikossa Kiroileminen on huonoa käytöstä. 

Minäkin olen väsynyt kiroilemiseen, mutta miksi jatkan sitä. Mistä olen oppinut kiroilemisen? Ainakin osittain vastaus löytyy Ari Kinnarin pääkirjoituksesta Kuka ####### opetti lapseni kiroilemaan? (HS 5.11.2016) Kinnarin mukaan vanhemmilla, idoleilla, esikuvilla ja heidän esimerkillään on voimaa. Nuoret ottavat mallia vanhemmistaan ja esikuvistaan. Kinnari toteaa: ”Kiroilun approbatur opiskellaan kotona. Lähisukulaisilta saa perusteet voimasanojen käytölle, ja yleensä isä toimii lehtorin.” Olen havainnut saman, mutta sillä erolla, että meillä ”lehtori” oli äiti. 

Kinnarin mukaan lapset ja nuoret saavat lisäoppia kiroiluun koulussa välitunneilla. Myös harrastukset ja netti opettavat. Valitettavasti asia on totta ainakin koulun kohdalla. Kun kulkee välitunneilla koulun käytävillä, erityisesti v-sanaa kuulee tuon tuosta. Kinnari ei oikein usko siihen, että kiroilua voisi vähentää. Hän on pahoillaan erityisesti siitä, että urheilussa kiroilu on hiljaisesti hyväksytty käytäntö, vaikka urheiluseurat antavatkin ohjeita asiallisesta kielenkäytöstä. 

Minun kiroiluni liittyy tiettyihin tilanteisiin: kun olen väsynyt ja asiat takkuavat, kirosana lipsahtaa helposti. Samoin käy, kun on kiire. Yhdessä suhteessa sentään olen hyvätapainen: en kohdista kiroiluani muihin, en syyllisty solvaamiseen. 

Jatka-- 

Kirjoittamisen ohjeita

Särmä-oppikirjasta voit kerrata aineistoesseen kirjoittamiseen liittyviä asioita:
Kantaaottava ja pohtiva teksti s. 340
Mielipidekirjoitus s. 395
Essee s. 398
Kirjoittamisprosessi s. 344-355
Tekstin rakenne s. 356-359
Toiseen tekstiin viittaaminen s. 369-373
Aineistoon viittaamisen esimerkkejä s. 374

Artikkeli suomen kielestä

Lue Suomen Kuvalehden artikkeli
Meillä on kaunis kieli

Pilkut

PILKKUJEN KERTAUS

1.Pilkku tulee kahden rinnasteisen  päälauseen väliin, jos niillä ei ole yhteistä tekijää (lauseenjäsentä).

Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, ja noista ajoista kuri on muuttunut kovasti. (Päälause, rinnastuskonjunktio ja + toinen päälause. Rinnastuskonjunktioita ovat ja, sekä,  sekä että, tai, vai, mutta, vaan)

2. Jos rinnasteisilla päälauseilla on yhteinen tekijä, pilkkua ei tule lauseiden väliin.

Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla enkä todellakaan kaipaa niitä aikoja. (Yhteinen tekijä subjekti minä)

3. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. (Sivulause voi alkaa alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, jollei, ellei; relatiiviprominilla joka, mikä tai niiden taivutusmuodolla; kysyvällä sanalla = epäsuora kysymyslause)

Kävin oman ala-asteeni 1960-luvulla, jolloin koulussa vallitsi tiukka kuri. (Päälause + relatiivinen sivulause)

Opettaja saattoi laittaa oppilaan  nurkkaan seisomaan, jos tämä käyttäytyi sopimattomasti. (Päälause + konjunktiolause)

Arestin jälkeen opettaja kysyi, joko oppilas osasi käyttäytyä kunnolla. (Päälause + kysyvä sivulause)

4. Kahta rinnasteista sivulausetta (samanarvoista) ei eroteta pilkulla. (Rinnasteisuuden osoittajana rinnastuskonjunktio ja, sekä, sekä että, tai, vai, mutta, vaan)

Pelkäsin joitakin opettajia, koska he olivat niin ankaria ja koska jotkut heistä eivät pitäneet lapsista. (Päälause + sille alisteinen sivulause ”koska” + ”koska”-lauseelle rinnasteinen sivulause ”ja koska”)

5. Sivulauseet erotetaan toisistaan pilkulla, jos toinen niistä on alisteinen toiselle. (alisteisuutta osoittaa se, että jälkimmäinen sivulause alkaa eri alistuskonjunktiolla tai eri relatiivisanalla tai eri kysyvällä sanalla)

Muistan opettajan, joka löi oppilaitaan karttakepillä sormille, koska oppilaat eivät osanneet ommella hametta. (Päälause + päälauseelle alisteinen relatiivinen sivulause + relatiiviselle sivulauseelle alisteinen konjunktiolause)

Halusin lähteä kotiin, koska sain tietää, että äiti oli sairastunut. (Päälause + sille alisteinen konjunktiolause + koska-konjunktiolauseelle alisteinen että-konjunktiolause)