Kirjoitustaidon kokeen (aineistoesseen) tarkistuslista

Tarkista kirjoitustaidon kokeen esseesi (aineistoesseesi) viimeistelyvaiheessa vielä seuraavat asiat: -Noudatinko tehtävänantoa?
-Otsikoinko omalla otsikolla? Vastaako otsikko näkökulmaani ja tehtävänantoa?
-Onko aloitus toimiva?
-Onko etenemisjärjestys johdonmukainen ja selkeä?
-Onko kappalejako toimiva?
-Ovatko siirtymät luontevia?
-Erottuuko oma rajaukseni, näkökulmani?
-Tukevatko aineistovalintani näkökulmaani ja tavoitettani?
-Onko keskustelu aineistojen kanssa luontevaa?
-Ovatko viittaukset kunnossa?
-Erottuuko oma pohdintani aineistojen käytöstä?
-Havainnollistanko ajatuksiani esimerkeillä?
-Teenkö välillä synteesiä aineistoista, käsittelenkö aineistoja välillä rinnakkain?
-Sulkeeko lopetuskappale tekstini hyvin?
-Onko kieli ja tyyli aiheeseen ja tavoitteeseen sopivaa? Pysyykö tyyli yhtenäisenä?
-Ovatko virkerakenteet kunnossa?
-Onko oikeinkirjoitus kunnossa?
-Onko esseeni riittävän pitkä?

Viittaustavat kirjoitustaidon kokeessa:
Viittaukset: huomaa lainausmerkit tekstin otsikossa
Ensimmäinen viittaus "Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli", kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan “Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca”.

Myöhempi viittaus: Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksilöt omaan kulttuuriinsa  ̶   ̶  . Mantila tähdentää  ̶   ̶  . Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.


Esimerkki 2:

Ensimmäinen viittaus: Elävän arkiston julkaisu ”Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä” (2011) kertoo jokseenkin surullisia esimerkkejä siitä, kun lapsi jää avuttomana kahden kielen väliin.

Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Näin saattaa Elävän arkiston videon mukaan jatkua vuosikausia ja lopulta lapset häpeävät omaa kielettömyyttään niin, etteivät kehtaa paljastaa sitä edes lähimmille tutuilleen.

Esimerkki 3:

Ensimmäinen viittaus: Artikkeliinsa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” (Ylioppilaslehti 12.5.2011) toimittaja Ann-Mari Huhtanen on haastatellut  ̶   ̶  .

Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Järvinen kertoo lopettaneensa puhumisen vuodeksi muutettuaan Ruotsiin. Artikkelissa todetaan, että kielen merkitys on yllättävän suuri.

Esimerkki 4:

Ensimmäinen viittaus: Ylioppilaslehdessä vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” kerrotaan Anna Järvisen muutosta Ruotsiin.

Myöhempi viittaus: Artikkelin mukaan Järvinen piti taustansa salassa useita vuosia, sillä   ̶   ̶  . 

 

Lukutaidon vastaus

1. Lue huolellisesti tehtävänanto ja avaa se: mitä käsketään tehdä. Tehtävä voi olla yksiosainen tai kaksiosainen, joten huomioi se. Lukutaidon tehtävän vastauksessa voit olettaa, että lukija tuntee pohjatekstit.
2. Ennen varsinaista vastauksen kirjoittamista, tee pohjustus:
-Lue annettu pohjateksti/ annetut pohjatekstit ja tee muistiinpanoja tehtävänannon määräyksen mukaisesti. Etene havainnoista päätelmiin.
-Ryhmittele jo tässä vaiheessa asiat tarkoituksenmukaisella tavalla ja käytä tarvittavia käsitteitä ja termejä.
-Poimi todentavia esimerkkejä/sitaatteja.

3. Kirjoita varsinainen vastaus tekemäsi pohjustuksen perusteella.
-Merkitse tehtävänannon numero.
-Vastausta ei tarvitse otsikoida, ellei tehtävänanto käske otsikoida.
-Aloita vastaus lyhyellä nimeämisellä aloituskappaleessa. Viittaa pohjatekstiin preesensissä. Kirjoita aloitukseen jo jokin keskeinen, tehtävänannon mukainen päätelmä. (Kiteytä vastauksesi  pääajatus) Käytä jo aloituksessa niitä käsitteitä, jotka on annettu  tehtävänannossa.
-Varsinaisissa käsittelykappaleissa ryhmittele asiat. Etene kussakin kappaleessa päätelmästä todentaviin esimerkkeihin. Käytä tarvittavia käsitteitä.
-Lopetus voi olla tiivis yhteenveto.
-Kirjoita selkeällä, tiiviillä asiatyylillä ja kokonaisilla lauseilla ja virkkeillä (ellei tehtävänannossa käsketä kirjoittaa luetteloa).
-Noudata annettua sanamäärää/merkkimäärää.
-Lue vastaus vielä kerran: noudatitko tehtävänantoa, ryhmittelitkö asiat, käytitkö tarvittavia käsitteitä, todensitko päätelmäsi, onko kieli hyvää asiatyyliä, onko merkkimäärä sopiva?

Luetelmatehtävään on omat ohjeensa!

(YTL:n antamat lukutaidon kokeen arviointiohjeet: " Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot."

"Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Näin kaunokirjallisuuden ja muiden fiktiivisten tekstien lukemisen asema kokeessa vahvistuu, kun kokelaiden on aina valittava myös siihen liittyvä tehtävä."
"Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa. Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevaa kriteeriä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Esitystavan arvioinnissa otetaan huomioon vastauksen ymmärrettävyys, selkeys ja loogisuus. Sen sijaan kieliasun moitteettomuutta tai oikeakielisyysnormien noudattamista ei ole erikseen mainittu esitystapaa koskevassa kriteerissä, koska ne eivät ole yhteydessä lukutaidon tasoon.")

Suomen vähemmistökielet

Selvitä oppikirjan s. 281-285 ja alla olevien nettilähteiden avulla maassamme puhuttujen vähemmistökielten tilanne. Tutki ruotsin kielen, saamen kielen, karjalan kielen, romanikielen ja viittomakielen tilanne.

 Jaa parisi kanssa  kielet.Vaihe yksi: Toinen ottaa ruotsin kielen, toinen saamen kielen. Tee lyhyet muistiinpanot seuraavista asioista:
-Missä kyseisen kielen puhujia Suomessa on ja minkä verran?
-Millainen on kielen historia?
-Mikä on kyseisen kielen puhujien asema maassamme? Mitä ongelmia siihen liittyy? Miten ongelmia on yritetty ratkaista ja ratkaistaan?
-Miltä näyttää kyseisen kielen ja sen puhujien tulevaisuus?

Katso ensin Kotuksen linkit
Lähteenä Kotimaisten kielten keskus eli KOTUS: katso mitä kielilaki sanoo maamme kansalliskielistä ja vähemmistökielistä
Mitä on kielipolitiikka https://www.kotus.fi/kielitieto/kielipolitiikka
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielipolitiikka/suomen_kielilainsaadanto
https://www.kotus.fi/kielitieto

ruotsin kieli
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/ruotsi
https://issuu.com/folktinget/docs/svefifi

saamen kieli
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame

Lue muista saamen kieltä koskevista jutuista kaksi valintasi mukaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10967420
https://yle.fi/uutiset/3-11027109
https://yle.fi/uutiset/3-11092301
https://yle.fi/uutiset/3-10085307
https://yle.fi/uutiset/3-9579558
https://yle.fi/uutiset/3-11036678

saamenkieliset uutiset https://areena.yle.fi/1-50316533


Vaihe 2: toinen ottaa karjalan kielen, toinen romanikielen ja viittomakielet karjalan kieli
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala
http://www.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli/
https://yle.fi/uutiset/3-10527914

karjalankieliset uutiset https://yle.fi/uutiset/3-11212478 ja kuunneltuna esimerkki https://areena.yle.fi/1-3943924

romanikieli
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/suomen_romanikieli
https://www.romanit.fi/romanikieli/

viittomakielet
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/suomen_viittomakielet
https://www.kuurojenliitto.fi/fi/viittomakielet/viittomakielet-ja-viittomakieliset#.WnyNmNHkuhA
https://yle.fi/uutiset/3-9462006

Tanja ja kuuro Eurooppa
https://areena.yle.fi/1-4299597

Sanaton viestintä (nonverbaali viestintä) ja sanallinen viestintä

Lue oppikirjasta teoria 430-431. Lue myös linkistä aukeava tieto
https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_perusteita_maarittely_koodit.shtml#1

Tee seuraava lukutaidon tehtävä yksin tai yhdessä parin kanssa: Katso elokuvan Liian paksu perhoseksi alku (alusta 5minuuttia 15 sekuntia. Alku voidaan jakaa kohtauksiin Kaisu bussissa, Kaisu saapuu kaupalle ja kohtaa kauppias Ernin, tämän äidin Ellidan ja siskon Viviennen (Viivin); Kaisu näkee kaupan; Kaisu ja kauppiasperhe teepöydässä.
https://areena.yle.fi/1-4284211
Tee päätelmiä henkilöiden  sanallisen ja sanattoman viestinnän perusteella siitä, miten he suhtautuvat toisiinsa, millainen tunnelma on, millaiseksi henkilöt kokevat oman olonsa. Kirjoita noin 3000 merkin vastaus. Otsikoi tiedostosi.
Kun teet päätelmiä sanattomasta viestinnästä, kerro mitkä ilmeet, eleet, katsekontaktit, asennot, liikkeet paljastavat mitäkin. Mikä merkitys on läheisyydellä ja etäisyydellä? Mitä henkilöiden ulkoasu kertoo heistä?

Miten henkilöt puhuvat toisilleen? Mitä heidän käyttämänsä kieli, ilmaisut, äänenpainot paljastavat?
Tukevatko sanallinen ja sanaton viestintä toisiaan vai ovatko ne ristiriidassa keskenään?

JAA VALMIS VASTAUS OPETTAJALLE                 MENNESSÄ

Kuuntele kolumni podcastina

Kuuntele Janne Saarikiven kolumni "Brexit osoittaa, miten englannin kielen yksipuolinen käyttö on kansainvälisen yhteisön valuvika"
https://areena.yle.fi/1-50174203

sama kirjoitettuna
https://yle.fi/uutiset/3-10837275

Aineistoesseen aloittaminen ja lopettaminen

Voit aloittaa aineistoesseen esimerkiksi valitsemaasi aiheeseen liittyvällä omalla kokemuksella, esimerkillä, tilanteella, kuvauksella, väitteellä. Aloituskappaleessa ei vielä välttämättä tarvitse liittää pohdintaasi aineistoon, mutta sitten kun siirryt ensimmäiseen aineistoon(tai aineistoihin), tee siirtymästä luonteva.

Toinen tapa aloittaa on lähteä aloituksessa liikkeelle aineistosta otetulla havainnolla. Silloin tarvitaan jo perusteellinen viittaus käytettyyn aineistoon.


Esimerkkejä:

Aiheesta Lukutaitoa tarvitaan

Jokainen suomalainen osaa varmasti lukea, mutta pelkkä mekaaninen lukutaito ei riitä nyky-yhteiskunnassa. Luettu pitää myös ymmärttää ja sitä pitää osata soveltaa. Sitä paitsi lukeminen tarkoittaa nykyään kaikenlaisten tekstien, ei pelkästään painettujen tekstien lukemisen osaamista. Nyt monissa tutkimukisssa onkin havaittu, että hyvinä lukijoina pidettyjen suomalaisten lukutaito ei riitäkään kaikkeen.

Erityisesti ollaan huolissaan nuorten lukutaidon ja lukemishalukkuuden puutteista. Yleisradion ohjelmasarjan Kulttuuriykkönen osassa “Vuonna 2012 luokan kaikille lapsille ilmestyi kännykkä käteen - nyt lukutaidottomuus haittaa 370 000 suomalaisen arkea" (yle.fi 14.3.2019) pohditaan suomalaisten lukutaidon tilaa. Juontaja Jakke Holvas on haastatellut ohjelmaan äidinkielen opettajain liitosta Anne Helttusta, Lukukeskuksesta Ilmi Villacísia sekä EK:sta Mirja Hannulaa.


Aiheesta Roolimallit auttavat

Opin lukemaan jo ennen alakoulun alkamista. Kuljetin sinikantista aapista mukanani joka paikkaan ja luin sen kertomuksia. Myöhemmin, kouluikäisenä, olin kotipaikkakuntani sivukirjaston vakituinen asiakas. Kotini oli köyhä työläiskoti, joten meillä ei ollut varaa ostaa omaksi kaunokirjallisuutta. Kirjastossa kahlasin läpi nuortenkirjahyllyt. Suosikkejani olivat ensin tyttökirjasarjat ja myöhemmin murrosikäisenä ylitunteelliset rakkausromaanit.

Lukemisen mallin sain omalta äidltäni. Minua ei moitittu nenä kirjassa kiinni istumisesta. Uskon siihen, että roolimalleilla on vaikutusta. Aiheesta kirjoittaa toimittaja Hanna Terävä artikkelissaan  "Isä! Ota kirja käteesi, niin poikasikin innostuu lukemisesta - Säännöllisen iltasadun lukeminen voi vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaisuuteen" (yle.fi.2.12.2018).

Aloitus, jossa lähdetään liikkeelle aineistosta

Aiheesta Mihin kirjastoja tarvitaan?

Suomalaiset eivät enää käy niin ahkerasti kirjastoissa kuin aikaisemmin. Laura Kuivalahti kertoo Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 22.10.2018 julkaistun artikkelinsa otsikossa keskimääräisen lainausluvun: "Suomalainen lainaa kirjastosta 12 kirjaa vuodessa - kirjastojen määrä on laskenut neljänneksellä". Luku saa pohtimaan, mitä lukuinnollemme on tapahtunut? Tarvitaanko kohta enää kirjastoja?

Lopetustapoja on useita
Toimiva tapa lopettaa on tehdä yhteenveto. Voit myös pohtia asian merkitystä tai miettiä tulevaisuudennäkymää. Voit päättää esseesi omaan näkemykseen, kokemukseen, väitteeseen, kysymykseen. Voit myös palata siihen, mistä lähdit aloituksessa liikkeelle.

Yo-kokeista

Lue ylioppilastutkintolautakunnan ohjeet ja määräykset
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_maaraykset_aidinkieli_digitaalinen_koe.pdf
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/aidinkieli_tiedote_2019.pdf

Tietoisku tietokirjasta

Lue tietokirja ja tee siitä tietoisku pienryhmällesi. Tee muistiinpanot, joita käytät keskustelussa ja jotka jaat one drivessa opettajalle. Opettajalle annettavia muistiinpanoja ei kirjoiteta luettelomaisesti vaan kokonaisin lausein. Kirjoita vähintään  300 sanaa. 

Tee tietoiskusi  seuraavista asioista:  

Lähdetiedot: teoksen kirjoittaja(t), teoksen nimi, suomentaja, julkaisuvuosi 

Aihepiiri: Mitä aihetta teoksessa käsitellään? Kenen näkökulma kerrotaan, kenen ei? 

Teoksen rakenne: Mihin osiin teos on jaettu? 

Tavoite: Mihin teos pyrkii? 

Kohderyhmä: Keille teos on suunnattu? 

Havainnollistaminen ja kerrontatyyli: Miten tietoa on havainnollistettu? (Taulukot, kuvat, lihavoinnit jne.) Kuinka selkeää ja havainnollista kieli on? Minkä verran on erikoissanastoa? Sisältääkö teos kannanottoja vai onko se pääosin informatiivinen. 

Lähteet: Mitä lähteitä on käytetty? Miten lähteisiin on viitattu? Vakuututko lukijana lähteiden luotettavuudesta? 

Ajankohtaisuus: Onko tieto ajantasaista? 

Lukijakokemus: Mitä uutta teos tarjosi sinulle lukijana? Mitä tunteita ja ajatuksia teos herätti? Voisiko teos vaikuttaa valintoihisi tulevaisuudessa? Arvioi teosta kokonaisuutena.

Alla on teosvihjeitä, mutta voit ehdottaa itsekin teosta.
Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilta saa ladattua Tietokirjoja kouluun -katalogin PDF-tiedostona.

tietokirjoja kouluun

Muutamia esimerkkejä katalogin tietokirjoista:

Ympäristö ja luonto

E. Kolbert, Kuudes sukupuutto - Luonnoton historia

E. Lappalainen, Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä

Luonnontiede ja teknologia

J. Valste, Neandertalinihminen - Kadonnut lajitoveri

S. Hawking & L. Mlodinow, Suuri suunnitelma

Historia ja kulttuurihistoria

L. Leyson, Poika joka pelastui - Schindlerin listan kuopus

M. Lappalainen, Jumalan vihan ruoska - Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697

E. Sana, Isän sota

Yhteiskunta

J. Saari, Huono-osaiset - Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla

Harrastukset

A. Hopia, Kemiaa keittiössä

L. Vihmanen, Varpaille - Balettia koko elämä

Kulttuuri

A. Valtonen & M. Alanen, Uusia suomalaisia

Musiikki ja elokuvat

C. Roberts, Michael Jackson - The King of Pop

Urheilu

A. Mennander, Teemu

J. Litmanen, Litmanen 10

K. Leinonen, Jääkiekkoleijonat - Hockey Hall of Fame Finland

Kieli ja kirjallisuus

V. Heikkinen & H. Mantila, Kielemme kohtalo

Elämäntavat

M.Kondo, KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika

L. Honkasalo, Nuukaillen - Eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman

Muista lähteistä poimittuja
T. Aarnipuu, Jonkun on uskallettava katsoa (eläintensuojelu)
A. Anderson, Kun Arktis sulaa
T. Anttonen ja M. Karppinen, Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) (2018)
T. Astikainen, Miten elää ilman rahaa
R. Back ja V. Kormilainen, Tubettajan käsikirja (2017)
M. Barlow, Veden varassa
P. Berg, Maapallo ja me

P. Berghäll, Kuoleman porteilla (sota)
D. Brown, Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen (2016)
L.Caioli, Lionel Messi, poika, josta tuli jalkapallolegenda
F. Cavallo ja E. Favilli, Iltasatuja kapinallisille tytöille (2017)
E. Chaline, 50 eläintä, jotka muuttivat maailmaa
J.A.Coyne, Miksi evoluutio on totta
i. Grillo, Huumesota (2017)
R. Edwards, J. Louhelainen, Viiltäjä-Jack  Kuinka paljastimme murhan

M. Eväsoja, Melkein geisha
J. Fairley, L. McKay, Parfyymien salat. Historia, valmistusmenetelmät ja 100 tärkeintä tuoksua.
T.Flannery, Ilmaston muuttajat
H. Hakala, J. Välimäki, Ympäristön tila ja suojelu Suomessa
Y.N. Harari, Sapiens - Ihmisen lyhyt historia (2018)
M. Heikinheimo, Romanit
M. Hotakainen, Onko siellä ketään (tähtitiede)
K. Hubara, Ruskeat tytöt (2017)
W. Isaacson, Steve Jobs
A. Ismail, Ammattina jalkapallo. Suomalaisfutaajat maailmalla 1952-2014.
J. Kakkuri, Muuttuva maa (geologia)
I. Kalliola, Citykettu ja muita taajaman eläimiä
A. Kopakkala, Masennus
Koskimies & Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista?

K. Kettu, M. Koutaniemi,  M. Seppälä, Fintiaanien mailla

S. Kilpikivi, Maratonmimmi
M. Laaksonen, Susi
D. Lagercrantz, Minä, Zlatan Ibrahimovic
M. Lehtonen, Suomi toisin sanoen (suomalaisuus, monikulttuurisuus)´
Y. Mubarak ym., Suomen somalit
K. Ohtonen, Karhu voimaeläin

R. Pulkkinen, Suomalainen kansanusko
R. Pöyhtäri ym., Vihapuhe sananvapautta kaventamassa
M. Rintamäki ym. toim., Sateenkaaren alla Kertomuksia perheestä
M. Ristkari ja N. Suni, Sukupuolena ihminen (2018)
E-L. Ryhänen, Itämeri
K. Valaskivi, Pokemonin perilliset Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa

M. Valkonen, Sananvapaus kauppatavarana
E.Valtaoja, Kotona maailmankaikkeudessa
J. Viitala, Miten maailma loppuu
J. Viitala, Älykäs eläin
A. Virtanen ym. toim., Ilmastonmuutos käytännössä
A.Weisman, Maailma ilman meitä